"Pohjola insurance company's strongly sculptural granite and soapstone former headquarters were designed by architects Gesellius, Lindgren & Saarinen.
The names of the two insurance companies that originally operated in the building, Pohjola and Kullervo, originate from the Kalevala epic.
Both the soapstone masks under the inscriptions of the companies' names and the building's ornamentation were designed by Hilda Flodin. The motifs are also inspired by the Kalevala and other Finnish folklore and mythology, as well as animals and plants found in Finland.
The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum."
SOURCE - (
visit link)
"Hilda Flodin (16 March 1877 – 9 March 1958) was a Finnish artist. She worked in a variety of media, but in the first part of her career primarily sculpture and etchings, later primarily painting, especially portraits.
Flodin was born in Helsinki into a family with musical and artistic interests. She began her art studies in 1893, when she was 16, at the Drawing School of the Finnish Art Society in Helsinki, now the Academy of Fine Arts, where her teachers included Albert Gebhard (fi), Elin Danielson and Maria Wiik, and in sculpture Johan Friedl and Carl Eneas Sjöstrand, but in later life she particularly recalled Helene Schjerfbeck. She won an award at the end of her first year, in 1897 she placed third in the Society's annual prize contest for young artists, the Dukaattipalkinto, and in 1903 she took second place.
After completing her studies in Helsinki in 1898, Flodin studied further in Italy and beginning in 1899 in Paris, where she lived with her sister Fanny, who was married to a Frenchman, and attended the Académie Colarossi. In 1903–06 she studied with and assisted Auguste Rodin.
Early in her career, Flodin was known primarily for her sculptures. These included a marble bust of Robert Kajanus and a bronze, Old Man Thinking, now in the Ateneum in Helsinki, as well as the folklore-inspired carvings surrounding the main entrance of Gesellius, Lindgren & Saarinen's 1901 Pohjola Insurance building. She was also one of the first Finnish etchers. Albert Edelfelt called her Finland's best etcher; in 1902 Louis Sparre wrote of her etchings that she "[gave] promise of very considerable talent" and "some of her work recalls that of the best masters of the past."
She returned to Finland in 1906, and in 1907 was the only woman artist participating in the first joint exhibition of graphic arts there; Akseli Gallen-Kallela and Hugo Simberg were among the other exhibitors. In 1910 she moved to Viipuri with her husband, the painter Juho Rissanen (fi); they put together a joint exhibition that year which later travelled to Turku and Helsinki: he showed 60 paintings, while she showed 80 works, including sculptures, etchings and illustrations. She did not begin painting until 1908, but from the 1910s this was her primary focus, especially portraits; many of her drawings and paintings are of children and older women, but she also painted a number of group portraits, including the members of the Executive Board of the Finnish Academy of Sciences (1929–30).Between 1899 and 1930 she showed work in many of the exhibitions of Finnish art.
She died in Helsinki in 1958."
SOURCE - (
visit link)
Suomi -
"Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren & Saarisen suunnittelema Pohjolan talo on veistoksellinen, graniittia ja vuolukiveä julkisivussaan yhdistelevä rakennus. Kotimaisten luonnonkivien käyttö sekä rikas ornamentiikka liittyvät talossa toimineiden vakuutuslaitosten - Pohjolan ja Kullervon - nimiin ja luonteeseen suomalaiskansallisina yhtiöinä. Hilda Flodinin suunnitteleman vuolukiviornamentiikan aiheet nousevat Kalevalan ohella suomalaisista kansanrunoista ja saduista sekä kotimaisesta eläin- ja kasvikunnasta.
Vuonna 1901 valmistuneen rakennuksen materiaalit ja muotokielen roima huumori olivat uutta suomalaisessa arkkitehtuurissa. Hakatulla kivipinnalla ja ornamentiikan käytöllä on kuitenkin yhteys 1800 -luvun angloamerikkalaiseen, uusromaaniseen luonnonkiviarkkitehtuuriin. Toisaalta rakennus ilmentää vuosisadan vaihteen yritystä luoda oma, suomalaiskansallinen tyyli arkkitehtuuriin.
Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin."
LÄHDE - (
visit link)
"Hilda Maria Flodin (16. maaliskuuta 1877 Helsinki – 9. maaliskuuta 1958) oli suomalainen kuvanveistäjä, taidemaalari ja -graafikko. Hän oli lähtöisin vakavaraisesta säätyläisperheestä, sillä hänen vanhempansa olivat valtioneuvos Frithiof Flodin ja Fanny o.s. Basilier. Rasavilli Hilda ei välittänyt koulunkäynnistä, mutta aloitti 16-vuotiaana taideopinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä (1893–1898), missä hän opiskeli viisi vuotta opettajinaan ensin Helene Schjerfbeck ja sitten Albert Gebhard. Vuonna 1899 hän lähti jatkamaan opintojaan Ranskaan Pariisiin, missä opiskeli Académie Colarossissa 1899 ja 1900–1902 ja pääsi lankonsa Julien Leclercqin kontaktien avulla Auguste Rodinin oppilaaksi 1906–1909 ja 1927.[Flodin opiskeli myös eripituisia jaksoja Italiassa 1902, Espanjassa 1911, Ruotsissa 1914 ja Englannissa 1920.
Varhaiskauden teokset ovat pääasiassa veistoksia ja grafiikkaa. Flodin perehtyi jo varhain taidegrafiikan eri menetelmiin, ja Pariisin näyttelyssä 1908 oli esillä seuraavat hänen grafiikan töistään: Aihe Helsingistä, Pilviä ja Kumpi voittaa?. Ensimmäisen näyttelynsä Flodin piti 1901. Flodin innostui taidegrafiikasta 1890-luvulla, ja hän on Suomen ensimmäisiä naistaidegraafikkoja. Viivan käytöltään rembrandtmaisia teoksia ovat Rukoilijat ja vanhan naisen kasvoja esittävä harjoitelma. Taiteilijan hienostuneiden töiden syövytyslevyt ovat kadonneet, ja näin monista grafiikan teoksista on tullut harvinaisuuksia.
Flodinin tunnetuimpia töitä on Helsingissä Aleksanterinkadulla sijaitsevat Pohjolan talon vuolukivinaamiot, jotka ovat valmistuneet 1902. Flodinin mukaan nimettiin Helsingissä Pikku Huopalahdessa aukio ja kuja vuonna 1989.
Valtaosa Flodinin teoksista on henkilötutkielmia. Naiset erilaisissa askareissa olivat Flodinin lempiaiheita."
LÄHDE - (
visit link)