Memorial to the shipwreck of S/S Habsburg - Tähtitorninmäki, Ullanlinna - Helsinki, Finland
Posted by: Groundspeak Premium Member SMacB
N 60° 09.799 E 024° 57.167
35V E 386386 N 6671359
Quick Description: The German steamer SS Habsburg entering Helsingfors Harbour, 16th October 1918 was sunk with the loss of 187 lives, including 123 soldiers sailing back to Germany after the Finnish Civil War.
Location: Finland
Date Posted: 6/23/2018 10:02:17 AM
Waymark Code: WMYK3M
Published By: Groundspeak Premium Member bluesnote
Views: 4

Long Description:
"The memorial to the wreck of S/S Habsburg commemorates the Germans who fell in the Finnish Civil War and, in particular, the 123 soldiers sailing back to Germany who drowned in the wreck of the S/S Habsburg on October 16, 1918. It was created by Gunnar Finne.

The monument is made of red granite and includes the following text in German, Finnish and Swedish: "In Finnish soil rest 383 German warriors fallen defending our freedom in the year 1918." The sides of the monument contain the following text in Finnish, Swedish and German: "With gratefulness we honour the memory of the 123 German brothers-in-arms who participated in liberating Finland in 1918 and who, after fulfilling their duty, were drowned in the Baltic Sea in the wreck of the S/S Habsburg on October 16, 1918. In memoria liberatorum.""

SOURCE - (visit link)

"The Finnish Civil War was a conflict for the leadership and control of Finland during the country's transition from a Grand Duchy of the Russian Empire to an independent state. The clashes took place in the context of the national, political, and social turmoil caused by World War I (Eastern Front) in Europe. The civil war was fought between the Reds, led by a section of the Social Democratic Party, and the Whites, conducted by the conservative-based Senate. The paramilitary Red Guards, composed of industrial and agrarian workers, controlled the cities and industrial centres of southern Finland. The paramilitary White Guards, composed of farmers, along with middle-class and upper-class social strata, controlled rural central and northern Finland.

In the years before the conflict, Finnish society had experienced rapid population growth, industrialisation, pre-urbanisation and the rise of a comprehensive labour movement. The country's political and governmental systems were in an unstable phase of democratisation and modernisation. The socio-economic condition and education of the population had gradually improved, as well as national thinking and cultural life had awakened.

World War I led to the collapse of the Russian Empire causing a power vacuum in Finland, and a subsequent struggle for dominance leading to militarisation and escalating crisis between the left-leaning labour movement and the conservatives. The Reds carried out an unsuccessful general offensive in February 1918, supplied with weapons by Soviet Russia. A counteroffensive by the Whites began in March, reinforced by the German Empire's military detachments in April. The decisive engagements were the Battles of Tampere and Vyborg (Finnish: Viipuri; Swedish: Viborg), won by the Whites, and the Battles of Helsinki and Lahti, won by German troops, leading to overall victory for the Whites and the German forces. Political violence became a part of this warfare. Around 12,500 Red prisoners of war died of malnutrition and disease in camps. About 39,000 people, of whom 36,000 were Finns, perished in the conflict.

In the aftermath, the Finns passed from Russian governance to the German sphere of influence with a plan to establish a German-led Finnish monarchy. The scheme was cancelled with the defeat of Germany in World War I and Finland instead emerged as an independent, democratic republic. The Civil War divided the nation for decades. Finnish society was reunited through social compromises based on a long-term culture of moderate politics and religion and the post-war economic recovery."

SOURCE - (visit link)

Suomi -
"Gunnar Finne suunnitteli muistomerkin, jolla kunnioitettiin Suomen sisällissodassa kaatuneita ja erityisesti höyrylaiva Habsburgin tuhossa 1918 hukkuneita saksalaisia sotilaita.

Muistomerkki on punaista graniittia ja siihen on kaiverrettu tekstit:
In Finnlands Erde ruhen 383 für dessen Freiheit in J. 1918 gefallene Deutsche Krieger.
Suomen maankamarassa lepää 383 vapautemme puolesta v. 1918 kaatunutta saksalaista soturia. I Finlands jord vilar 383 tyska krigare fallna för vår frihet 1918.

Muistomerkin sivuissa on suomeksi, ruotsiksi ja saksaksi teksti:
Kiitollisesti kunnioittaen Suomen vapauttamiseen 1918 osallistuneen 123 uskollisen saksalaisen aseveljen muistolle - jotka velvollisuutensa täytettyään saivat surmansa Itämeren aalloissa HL Habsburgin tuhoutuessa lokakuun 16 pnä 1918.
In memoria liberatorum."

LÄHDE - (visit link)

"Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen Punainen Kaarti eli punaiset. Saksan keisarikunnan armeija tuki valkoisia valtaamalla Helsingin, Lahden ja muita eteläsuomalaisia kaupunkeja. Neuvosto-Venäjä tuki punaisia lahjoittamalla heille aseita.

Sisällissota oli osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Vuonna 1917 maailmansota johti Venäjän keisarikunnan hajoamiseen ja poliittiseen taisteluun vallasta sekä lopulta Venäjän sisällissotaan. Venäjän romahduksen seurauksena keisarikunnan osa, Suomen suuriruhtinaskunta, julistautui itsenäiseksi Suomeksi 6. joulukuuta 1917, mutta suomalaisen yhteiskunnan sisäisten jännitteiden korostuminen ja purkautuminen, valtiovallan hajoamisen kautta, johti vuoden 1917 kuluessa valtapoliittiseen ja sotilaalliseen kriisiin, jonka seurauksena maahan muodostui kaksi aseistetuilla joukoilla varustautunutta valtakeskustaa.

Kriisi huipentui tammikuun lopussa vuonna 1918 sisällissotaan punaisten ja valkoisten välillä. Punaiset hallitsivat Etelä-Suomea, valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea. Molempien osapuolten sotilaallinen vahvuus oli noin 80 000 sotilasta. Valkoisia saapui tukemaan lisäksi Saksan armeijan 13 000 sotilaan vahvuiset joukot. Venäjä tuki punaisia pääosin luovuttamalla punakaarteille aseita.

Sodan ratkaisutaistelut käytiin maalis-huhtikuussa 1918. Tampereen taistelu alkoi 16. maaliskuuta ja päättyi 6. huhtikuuta C. G. E. Mannerheimin johtamien valkoisten joukkojen voittoon. Kenraalimajuri Rüdiger von der Goltzin johtama Saksan armeijan Itämeren divisioona oli suorittanut 3. huhtikuuta maihinnousun Etelä-Suomeen noin 13 000 sotilaan vahvuisin joukoin, jotka valtasivat saman kuun aikana Helsingin, Lahden ja muita Etelä-Suomalaisia kaupunkeja. Valkoiset valtasivat huhtikuun lopussa vielä Viipurin.

Punaisten helmikuussa 1918 alkanut hyökkäysvaihe päättyi lähes täydelliseen epäonnistumiseen. Saksan liittyminen Suomen sisällissotaan lyhensi sotaa ja pelasti mm. Helsingin tuhoisilta taisteluilta.

Sisällissota päättyi valkoisen Suomen ja Saksan armeijan voittoon. Venäjän valtakausi päättyi Suomessa, mutta maa siirtyi keisarillisen Saksan valtapiiriin maailmansodan loppuajaksi. Saksan hävittyä suursodan suomalaisten joulukuussa 1917 saama itsenäisyys astui täysimääräisenä voimaan. Tällöin luovuttiin myös hankkeista muuttaa Suomi kuningas­kunnaksi; maan valtiomuodoksi tuli tasavaltainen demokratia Euroopan läntisten suurvaltojen myötävaikutuksella.

Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset. Kuten usein käy kansojen sisäisissä valtataisteluissa, sodan aikana ja sen jälkeen esiintyi laajamittaista terroria. Sotatoimien ollessa käynnissä molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan kuluessa punaisten käsissä kuoli 1 424 valkoista teloitettuna, 4 kuoli vankileirillä. Valkoisten käsissä kuoli 7 370 punaista teloitettuna, 11 652 kuoli vankileirillä, suurin osa sotatoimien jo päätyttyä, sillä punaisten tai punaisiksi epäiltyjen vangitseminen ja teloittaminen jatkui laajamittaisesti vielä viimeisten taistelijoiden antauduttua. Kaikkiaan sisällissota vaati noin 38 000 uhria. Heistä noin 75 prosenttia oli punaisia, joita menehtyi eniten teloituksissa sodan aikana ja sodan päätyttyä vankileireillä nälkään ja tauteihin. Varsinaisissa taistelutoimissa menehtyi lähes yhtä paljon sekä punaisia että valkoisia. Terrorin uhreista vähemmistö oli valkoisia, ja myös Venäjän kansalaisia teloitettiin. Sodan muut uhrit olivat lähinnä taisteluissa kaatuneita saksalaisia ja venäläisiä sotilaita.

Sisällissota syvensi Suomen kansan kahtiajakoa. Voittanut osapuoli katsoi yhteiskunnan huonoimman aineksen nousseen Venäjän tuella kapinaan laillista hallitusta vastaan, joten hävinneisiin suhtauduttiin pitkälti kriminaaleina. Ensimmäisen maailmansodan lopputulos vahvisti kuitenkin maltillisten ja laaja-alaiseen kansalliseen ajatteluun suuntautuneiden väestöryhmien asemaa yhteiskunnassa. Tämä mahdollisti hitaan eheytymisen väestöryhmien kesken."

LÄHDE - (visit link)
Disaster Date: 10/16/1918

Memorial Sponsors: Unknown

Disaster Type: Technological

Relevant Website: [Web Link]

Date of dedication: Not listed

Parking Coordinates: Not Listed

Visit Instructions:
A photo of the memorial from a different angle or view than what is already posted is requested. If a camera is not available, please give a detailed description so that we can get an idea of your visit. Please list anything that has changed since the waymark was created.
Search for...
Geocaching.com Google Map
Google Maps
MapQuest
Bing Maps
Nearest Waymarks
Nearest Disaster Memorials
Nearest Geocaches
Nearest Benchmarks
Create a scavenger hunt using this waymark as the center point
Recent Visits/Logs:
Date Logged Log  
Retale81 visited Memorial to the shipwreck of S/S Habsburg - Tähtitorninmäki, Ullanlinna - Helsinki, Finland 7/12/2019 Retale81 visited it