Statue of Ilmarinen, the Eternal Hammerer, blacksmith and inventor in the Kalevala, a god and an archetypal artificer from Finnish mythology, on the Old Student Union Building, Helsinki.
He is depicted forging a plough. The artist is Robert Stigell, Published 1888.
"Ilmarinen, the Eternal Hammerer, blacksmith and inventor in the Kalevala, is a god and an archetypal artificer from Finnish mythology. He is immortal and capable of creating practically anything, but is portrayed as being unlucky in love. He is described as working the known metals of the time, including brass, copper, iron, gold and silver. The great works of Ilmarinen include the crafting of the dome of the sky and the forging of the Sampo. His usual epithet in the Kalevala is seppo, a poetic word for "smith" and the source of the given name Seppo.
Cognates of the Finnish word ilma ('air') are attested in almost all the main Finno-Ugric languages apart from the Mari and Mordvinic languages, allowing the reconstruction of proto-Finno-Ugric *ilma meaning something like 'sky'. This noun is also attested as the name of a god in Khanty (Num-Il?m), Komi (Jen), Udmurt (Inmar) and the Finnic languages, suggesting that proto-Finno-Ugric likewise had a sky god credited with creating the sky called *Ilma. In Proto-Finnic, the suffix -r(i), which is used to form words for people associated with the root word, was added to *ilma to give the god-name *Ilmar(i) ('Sky-being'); rare attestations of similar forms such as Udmurt Ilmar and Sámi Ilmaris seem to be loans from Finnic. In Kalevala-metre poetry, the diminutive suffix -nen enabled the formation of the name Ilmarinen, which neatly fills two trochaic feet and so became the dominant form of the name in that tradition.
Ilmari(nen) is believed to have taken on the qualities of a smith through the Proto-Finnic contact with iron-working cultures, such as the Indo-European Balts or speakers of Common Germanic.
Ilmarinen is also directly appealed to for aid in several incantation runes. Insofar as Elias Lönnrot heavily redacted the original runes collected by him and others, it's valuable to differentiate between the Kalevala and the original poems sung by rune singers.
Other names for Ilmarinen that are found in rune variants include Ilmorinen and Ilmollini."
SOURCE - (
visit link)
Suomi -
"Seppä Ilmarinen on suomalaisten kansanrunojen seppäsankari, jolla on myös jumalallisia piirteitä.
Iro-neito synnytti Ilmarisen yöllä ja jo päivällä Ilmarinen teki pajan. Ilmarinen takoi maailman alussa taivaankantta niin taidokkaasti, etteivät näy pihtien pitämät, eivätkä tunnu vasaran iskut. Ilmarisen kädenjälkeä ovat myös revontulet sekä aamu- ja iltaruskon värit. Myös raudan keksiminen ja alkutulen iskeminen ovat kansantarujen mukaan Ilmarisen saavutuksia.
Raudan käytön yleistymisellä oli suuri vaikutus itämerensuomalaiseen mytologiaan ja Ilmarisestakin tuli Seppo tai takoja iän ikuinen vasta raudan käyttöönoton jälkeen. Tätä ennen Ilmari oli todennäköisesti taivaan ja ukkosenjumala. Nimi lainattiin myös Udmurtin kielen taivaanjumalalle muodossa Inmar ja se esiintyy joskus myös saamenkielessä tuulenjumalana muodossa Ilmaris ja mahdollisesti myös ukkosenjumalana muodossa Ilmaricce.
Kalevalan henkilöIlmarinen on Kalevalan seppäsankari, ”takoja iänikuinen”. Hän asuu Väinölässä. Kalevalassa hän takoo monia esineitä, kuten sammon, Kultaisen naisen, ja hän yrittää myös takoa uuden Auringon ja Kuun. Alkujaan Ilmarinen lienee ollut jumala, joka on myöhemmissä runoissa muuttunut kuolevaiseksi. Myös Kalevalassa Ilmarisen mainitaan olleen mukana kosmisessa luomisessa, takomalla taivaankantta ja asettamalla taivaankappaleita.
»Tuli vanha Väinämöinen, ovelle asetteleikse.
Sanan virkkoi, noin nimesi: "Oi on seppo veikkoseni!
Mitä paukutat pajassa, ajan kaiken kalkuttelet?"
Se on seppo Ilmarinen sanan virkkoi, noin nimesi:
"Kuuta kullaista kuvoan, hope'ista aurinkoa
tuonne taivahan laelle, päälle kuuen kirjokannen." »
(Kalevala, Yhdeksäsviidettä runo)
JumalanaIlmarinen (Ilma, Ilmari, Ilmori, Ilmollinen) oli itämerensuomalaisten palvoma tuulen, sään ja ilman jumala. Ilmarinen oli mukana maailman syntymässä.
Anna-Leena Siikalan mukaan Ilmarisen attribuutti ovat palkeet. Palkeet liittyvät Ilmarisen asemaan tuulen jumalana, mutta toisaalta myös tämän rooliin kosmisena seppänä ja kulttuuriheeroksena. Itämerensuomalaisen kultaneito-runon joissakin inkeriläisissä toisinnoissa Ilmarisen taontatyö ei onnistu, ennen kuin hän tarttuu palkeisiin orjien sijasta itse. Siikalan mukaan vastakohta korostaa Ilmarisen asemaa tuulen jumalana.
Utsjoella tuulenjumala Biegga-gallesista (suom. Tuuli-ukko) käytettiin myös nimeä Ilmaris. 1600-luvulla Utsjoen saamelaiselta Anders Poulsenilta takavarikoidussa noitarummussa Ilmaris on kuvattu skandinaaviseen Thoriin ja itämerensuomalaiseen Ukkoon rinnastetun Tiermes-ukkosenjumaluuden rinnalla, mutta tästä erillisenä hahmona. Udmurttien Inmar-jumaluus on miespuolinen taivaan jumala, jota on verrattu Ilmariseen. Ilmarinen on saattanut samaistua myöhemmin palvottuun Ukkoon, mutta toisaalta saattoi myös muuttua suomalaisessa tarustossa seppäsankariksi."
LÄHDE - (
visit link)