The Sammatti church was constructed by Mickel Jöransson in 1754-55. This is the third church for the Sammatti congregation. First information on Sammatti as a locality dates back to 1406. As a chapel of the Lohja parish, Sammatti has existed since the end of the 16th century. It became its own parish in 1951. Even though the current church looks small, it can house up to 350 people.
The history of Sammatti Church is closely related to the Finnish national awakening in the 19th century and the life of Elias Lönnrot. During his retirement, Lönnrot organised the services in the church for over ten years, delivering the sermon regularly. Lönnrot also took part in the renewing of the Finnish hymn book in Sammatti. The altarpiece, painted by Adolf von Becker, was donated by Lönnrot.
copied from: (
visit link)
KIRKON HISTORIAA
Ensimmäinen kirkko lienee ollut jo v. 1590 ns. Kirkkoahteella nykyisen Elias Lönnrotin kotitalousoppilaitoksen seuduilla.
Toinen kirkko on valmistunut v. 1666 aivan nykyisen viereen (alttariseinän takana). Purettiin 1750.
Nykyinen tiettävästi kolmas kirkko rakennettiin vv. 1754 – 1755 rakentaja Michel Jöranssonin johdolla. (Kirkon tyyppi sukua Tottijärven kirkolle). Rakentaja sai palkkaa työstään 150 taalaria. Kirkko on 16,65 metriä pitkä, 10,15 metriä leveä ja korkeus harjalle 13 metriä, tasakertaan 4 metriä. Kirkon 250-vuotisjuhla pidettiin 24.7.2004.
Tapuli valmistui 1763 myllykyläläisen isännän Erik Stenströmin toimesta (Naatun isäntä).
Kirkon suuret korjaukset ajoittuvat vuosiin 1879, 1954 ja 2000 - 2002.
Kirkon katto uusittiin paanukatoksi 1819. Kirkon ulkolaudoitus uusittiin 1834-1835. Kirkko maalattiin 1837 punamullalla.
V. 1879 ns. asehuoneen, eteisen ja runkohuoneen välinen seinä purettiin ja tilalle tulivat pylväät. Penkit myös tällöin vahvistettiin. Saarnatuoliin kulku oli siihen asti seinänvierustaa pitkin, nyt sakaristosta käsin. Saarnatuolia hieman käännettiin alttariin päin, kirjalauta sen osoittaa, samoin katoksen hahmo.
Kirkon korjaukseen Lönnrot lahjoitti varoja. Sen toteutti Gabriel Sandström, Veikko Hiekkavuon esi-isä. (Luskalasta, Pappilanmäen väkeä)
Kirkko korjattiin v. 1954 perusteellisesti arkkitehti Paavo Riihimäen johdolla, toinen suuri kirkon korjaus. Kirkko muistuttaa tyyliltään keskiaikaista kivikirkkoa jyrkkine kattoineen, mutta vain pienoiskoossa ja rakennusaine on puuta. Seinämateriaali on savilaasti-pellavakuitu –sekoitus. Katto on tervattu paanukatto (tervaus noin 5 vuoden välein). Alkujaan on kirkossa ollut malkakatto.
1954 suuressa korjauksessa poistettiin toinen lehterille johtava portaikko. Tehtiin molemmat tuulikaapit, toinen pääoven luo ja toinen pikkukirkon eteen.
Kirkon sisä- ja ulkopuolen sekä kellotapulin ulkopuolen kunnostus- ja korjaustyöt suoritettiin vv. 2000 – 2002 Arkkitehtitoimisto Jari Reponen Oy:n johdolla.
ALTTARITAULU
Alttariseinällä oli alun perin yksi päätyikkuna, mutta korjauksessa 1879 sen tilalle / sijaan tehtiin kaksi päätyikkunaa ja siten tuli paikka alttaritaulua varten. Lönnrotin opettajana Turun Akatemiassa oli ollut Reinhold v Becker. Tämän poika taidemaalari Adolf v Becker (1831 – 1909, tadeakatemian professori ja kultakauden mestareiden opettaja) Lönnrotin pyynnöstä maalasi alttaritaulun, jonka Lönnrot lahjoitti seurakunnalle v 1879 kuolleen Tekla-tyttärensä muistoksi. Alttaritaulu valmistui jo 1882, kehykset valmisti Helsingissä Lönnrotin pikkuserkku, nikkarimestari Karl Kristoffer Sylvander. Kehykset tuotiin junalla Lohjan (Ventelän) asemalle, josta hevosella huhtikuussa kirkolle. (Sylvanderin poika Reino Silvanto on kirjoittanut Sammatti-kirjan).
Alttaritaulun aiheena on ’Jeesus seisoo maapallon päällä ehtoolliskalkki kädessään’.
SAARNASTUOLI
Saarnastuoli on perimätietojen mukaan siirtynyt Sammatin toiseksi rakennetusta kirkosta. Kerrotaan, että 30-vuotisen sodan (30-vuotinen sota kosketti lähes kaikkia Euroopan maita ja kesti vuodesta 1618 vuoteen 1648, jolloin Westfalenin rauha vihdoin saatiin solmittua) aikana saarnastuoli on kulkeutunut Saksasta Suomeen ja Sammattiin. Opettaja Nevalainen 1800-luvun molemmin puolin teki näkyvimmät korjaustyöt kirkossa. Mm. saarnastuolin oviaukko käännettiin sakastin seinään päin, ja näin sakastista saarnastuoliin on suora kulku. Saarnastuoliin kulku oli siihen asti seinänvierustaa pitkin. Opettaja Nevalainen toimi useita vuosia kirkossa saarnan lukijana.
copied from: (
visit link)
?? E 010° X8.X69