[FIN] Kustaa II Aadolfin patsas on Turussa Akatemiatalon edustalla sijaitseva Kustaa II Aadolfin näköispatsas. Patsas pystytettiin Kustaa II Aadolfin perustaman ja Akatemiatalossa toimivan Turun hovioikeuden aloitteesta vuonna 1992. Patsaan mallina on ollut ruotsalaisen kuvanveistäjän Bengt Erland Fogelbergin tekemä Kustaa II Aadolfin patsas Göteborgissa. Göteborgin patsas paljastettiin vuonna 1854.
Turun patsaassa kuninkaan asento ja yleisvaikutelma ovat samanlaiset kuin Göteborgin patsaassa. Patsaissa on kuitenkin useita eroja. Turun patsaasta puuttuvat kuninkaan vyöllä riippuva miekka ja kuninkaan oikeaan jalkaan nojaava vaakunakilpi. Turun patsaassa kuninkaan oikeassa kädessä on asiakirjakäärö, joka puuttuu Göteborgin patsaasta. Turun patsaasta puuttuu kuninkaan vasemman käsivarren peittävä viitan laskos, ja monet kuninkaan vaatetuksen koristeet on esitetty yksinkertaisemmin. Turun patsas on myös huomattavasti pienempi kuin Göteborgin patsas.
Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632. Kutsumanimen ”Pohjoisen Leijona” saanut valloittajakuningas oli yksi historian suurimmista sotapäälliköistä. Sekä Napoleon Bonaparte[1] että sotateoreetikko Carl von Clausewitz olivat Kustaan ylimpiä ihailijoita. Kustaa II Aadolf teki myös huomattavia valtiollisia uudistuksia ”oikean kätensä”, kansleri Axel Oxenstiernan kanssa. Ruotsissa hänet tunnetaankin myös Kustaa Aadolf Suurena (ruots. Gustav Adolf den Store).
Kustaa II Aadolfin hallitsijakaudella Ruotsissa säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys vuonna 1617 ja ritarihuonejärjestys 1626. Niiden mukaan säätyvaltiopäivät kutsuttiin koolle joka vuosi, tarvittaessa useamminkin. Hän pani myös alulle uuden hallitusmuodon valmistelun, joka kuitenkin tuli voimaan vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1634. Myös oikeuslaitosta uudistettiin, ja hänen hallitsijakaudellaan perustettiin hovioikeudet, ensin Svean hovioikeus Tukholmaan vuonna 1614, sitten Turun hovioikeus 1623 ja Tarton hovioikeus 1629.
Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä 6. marraskuuta on Ruotsissa ja Suomessa liputuspäivä. Suomessa päivää juhlitaan ruotsalaisuuden päivänä (ruots. Svenska dagen). Ruotsissa Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä syödään Kustaa Aadolfin leivoksia.
(
visit link)
[EN] The statue of Gustav II Adolph (Gustavus Adolphus) is a look-a-like statue of Gustav II Adolph located in front of the Academy House in Turku. The statue was erected on the initiative of the Turku Court of Appeal, founded by Gustav II Adolf and operating at the Academy House, in 1992. The statue has been modeled on the statue of Gustav II Adolph in Gothenburg by the Swedish sculptor Bengt Erland Fogelberg. The statue of Gothenburg was unveiled in 1854.
Gustavus Adolphus (19 December [O.S. 9 December] 1594 – 16 November [O.S. 6 November] 1632), also known in English as Gustav II Adolf or Gustav II Adolph, was the King of Sweden from 1611 to 1632, and is credited for the rise of Sweden as a great European power (Swedish: Stormaktstiden). During his reign, Sweden became one of the primary military forces in Europe during the Thirty Years' War, helping to determine the political and religious balance of power in Europe. He was formally and posthumously given the name Gustavus Adolphus the Great (Swedish: Gustav Adolf den store; Latin: Gustavus Adolphus Magnus) by the Riksdag of the Estates in 1634.
He is often regarded as one of the greatest military commanders in modern history, with use of an early form of combined arms. His most notable military victory was the Battle of Breitenfeld (1631). With his resources, logistics, and support, Gustavus Adolphus was positioned to become a major European leader, but he was killed a year later at the Battle of Lützen (1632). He was assisted in his efforts by Count Axel Oxenstierna, the Lord High Chancellor of Sweden, who also acted as regent after his death.
Gustavus Adolphus is widely commemorated by Protestants in Europe as the main defender of their cause during the Thirty Years' War, with multiple churches, foundations and other undertakings named after him. He became a symbol of Swedish pride, and his name is attached to city squares in major Swedish cities like Stockholm, Gothenburg and Helsingborg. Gustavus Adolphus Day is celebrated in Sweden and Finland each year on 6 November, the day the king died at Lützen. One of the traditions on this day is the Gustavus Adolphus pastry. In Finland, the day is also called "the Swedish day". Gustavus Adolphus College, a Lutheran college in St. Peter, Minnesota, is also named for him.