Kalevi Sorsa's grave in Helsinki's Hietaniemi cemetery. A Finnish politician who served as Prime Minister of Finland three times.
"Taisto Kalevi Sorsa (21 December 1930 – 16 January 2004) was a Finnish politician who served as Prime Minister of Finland three times: 1972–1975, 1977–1979 and 1982–1987. At the time of his death he still held the record for most days of incumbency as prime minister. He was also a long-time leader of the Social Democratic Party of Finland.
Sorsa and domestic politics -
Sorsa was a leading political figure during the presidencies of Kekkonen and Koivisto. He served as the chairman of the Social Democratic Party from 1975 to 1987 and was Prime Minister of Finland in four cabinets for a total of ten years (1972–1975, 1977–1979, 1982–1983, 1983–1987). He remains Finland's longest-serving prime minister.
After his premiership he served as the Speaker of the Finnish Parliament from 1989 to 1991. During his career he also served twice as Deputy Prime Minister, from 1975 to 1976 and from 1987 to 1989. From 1987 to 1996, Sorsa served on the governing board of the Bank of Finland.
Sorsa is regarded as one of Finland's most influential prime ministers, making major contributions to schools and health care, and increasing social security for families with children and pensioners. His governments strengthened the welfare state in Finland, by enacting many reforms—child care laws, longer maternity leave, the annual vacation benefit act, as well as the public health act.
In domestic politics, Sorsa had a particularly difficult relationship with Paavo Väyrynen, the strong-willed head of the Center Party. Another notable conflict was his rivalry with young rising politician Paavo Lipponen.
In June 1984, Sorsa gave a speech on "infocracy" (i.e. the power of the mass media) at the Social Democratic party convention. Infocracy challenges parliamentary democracy, is unintelligent and avoids discussing social problems, he said: it takes more interest in individual politicians than political issues and is never critical of its own actions.
Sorsa and foreign affairs -
Three times Kalevi Sorsa served as Minister for Foreign Affairs (Finland): in 1972; in 1975-1976; and from 1987 to 1989.
Sorsa supported the Organization for Security and Co-operation in Europe after its creation in 1975, as well as projects to bridge the gap between the world's richest and poorest countries. In the 1970s, despite opposition from far-left parties, he championed a hard-won, free-trade agreement with the European Economic Community (EEC), which boosted ties between Finland and the countries of Western Europe.
Sorsa was also active in the international social democratic movement, and in the mid-1970s was elected vice-president of the Socialist International.
In the late 1970s and in the 1980s the Socialist International had extensive contacts and discussion with the two leading powers of the Cold War period, the United States and the Soviet Union, on issues concerning East–West relations and arms control. The Socialist International supported détente and disarmament agreements, such as SALT II, START and INF. They had several meetings and discussion in Washington, D.C., with President Jimmy Carter and Vice-President George Bush and with CPSU Secretaries General Leonid Brezhnev and Mikhail Gorbachev in Moscow. Sorsa led the Socialist International's delegations to these discussions.
In 1993, Sorsa entered the Social Democratic Party's primary elections as a presidential candidate, but was forced to withdraw after revelations of his long-standing covert relations with the Soviet leadership.
In 1992 Kalevi Sorsa announced that he would stand in the coming 1994 presidential elections. However, documents found in the CPSU Central Committee archive in Moscow during the trial of the Communist Party of the Soviet Union indicated that Sorsa had long maintained "confidential contacts" with the Soviet authorities. When news of this information finally broke in the Finnish press, Sorsa issued a public apology and withdrew his candidacy. Martti Ahtisaari took his place as the candidate of the Social Democratic Party and won the election.
He was replaced as SDP candidate by Martti Ahtisaari, Deputy Secretary-General of the United Nations from 1977 to 1981, who went on to become Finnish President. Ahtisaari was supported by a small but significant group of Finnish politicians who had long been hostile to Kaleva: Erkki Tuomioja, Lasse Lehtinen and Matti Ahde.
Later years -
Kalevi Sorsa continued to participate in discussions of social policy until the end of his life, his last column being published posthumously.
He died of cancer on 16 January 2004 at his home in Helsinki, aged 73.He was survived by his wife; the couple had no children.
The Kalevi Sorsa Foundation is a social democratic think tank, established in 2005 and named in his honour."
SOURCE - (
visit link)
Suomi -
"Taisto Kalevi Sorsa (21. joulukuuta 1930 Keuruu – 16. tammikuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, Suomen pitkäaikaisin pääministeri, SDP:n puoluesihteeri ja puheenjohtaja, ulkoministeri, eduskunnan puhemies sekä Suomen Pankin johtokunnan jäsen.
Pääministerinä neljässä hallituksessa
Kalevi Sorsa toimi pääministerinä neljässä hallituksessa: Sorsan I hallitus istui vuodet 1972–1975, Sorsan II hallitus vuodet 1977–1979, Sorsan III hallitus vuodet 1982–1983 ja Sorsan IV hallitus vuodet 1983–1987. Kaikkiaan Sorsa oli pääministerinä 3653 päivän eli noin 10 vuoden ajan. Samaan aikaan suomalaista yhteiskuntaa kehitettiin hyvinvointivaltioksi, maa muuttui perinteisestä maatalousyhteiskunnasta teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi, julkisia palveluja kehitettiin ja sosiaaliturvaa parannettiin. Muita suuria yhteiskunnallisia ratkaisuja olivat peruskoulun toteuttaminen, päivähoidon kehittäminen ja kansanterveyslain laatiminen. Lisäksi yhteiskunnan ohjailua varten perustettiin uusia virastoja, muun muassa Työsuojeluhallitus. Suomi muuttui sosiaalisesti ja koulutuksellisesti tasa-arvoisemmaksi ja vaurastui. Erityisesti Sorsan I hallitus harjoitti voimallista reformipolitiikkaa johtokaksikkonaan pääministeri ja varapääministeri, valtiovarainministeri Johannes Virolainen. Öljykriisin jälkeisestä lamasta noustiin Sorsan II hallituksen elvytyksellisin toimin. Kansallista talkoohenkeä nostatettiin vuonna 1977 kokouksessa, joka ”Korpilammen hengessä” eli konsensuksen hengessä kokosi yhteen elinkeinoelämän, työnantajien, ay-liikkeen ja julkisen vallan edustajia. Ympäristöministeriön perustaminen valmisteltiin ja käynnistettiin Sorsan 1980-luvun hallitusten aikana.
1970-luvun lopulla Sorsa joutui ankaran ryöpytyksen kohteeksi Valcon, valtion kuvaputkitehtaan hallintoneuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa tehtaan heikon tuotannon takia. Kiistan taustalla saattoi näkyä myös heijastuma sosialidemokraattisen teollisuuspolitiikan ja yksityisen elektroniikka-alan yritystoiminnan välisestä kamppailusta. SMP:n kunniapuheenjohtaja Veikko Vennamo antoi Kalevi Sorsalle tapauksen vuoksi pilkkanimen "Valco-Sorsa", jota hän viljeli ahkerasti pitkin 1980-lukua. Lähipiirilleen Sorsa tunnusti myöhemmin Valcoon liittyneiden tapahtumien olleen hänen poliittisen uransa raskain koettelemus ja kokeneensa elämänsä syvimmän masennuksen Valcon jälkipuinnin aikana. Samaan aikaan lehdistössä liikkui väitteitä Sorsan tekemään asuntokauppaan liittyvistä epäselvyyksistä. Väitteet osoittautuivat perättömiksi, ja Sorsa itse piti tapausta häneen kohdistuneena ajojahtina.
Sorsa piti vuoden 1984 SDP:n puoluekokouksessa kuuluisaksi tulleen Infokratia-puheen, jossa hän syytti tiedotusvälineitä epäolennaisuuksiin puuttumisesta ja epä-älyllisyydestä. Sorsan mielestä tiedotusvälineet eivät kirjoittaneet yhteiskunnallisista ongelmista vaan keskittyivät pinnallisiin asioihin.
Eduskunnan puhemies ja Suomen Pankin johtokunnan jäsen
Kalevi Sorsan parlamentaarikon ura huipentui kahteen vuoteen eduskunnan puhemiehenä vuosina 1989–1990.
Aktiivisen poliittisen uransa päätteeksi Sorsa nimitettiin Suomen pankin johtokuntaan 1987. Hän työskenteli johtokunnassa vuoteen 1996, jolloin jäi eläkkeelle. Sorsan toimikaudelle Suomen Pankissa osuivat 1990-luvun syvä lama ja pankkikriisi, joka johti monen pankin lakkauttamiseen ja fuusioihin.
Kalevi Sorsa kuoli 73-vuotiaana pitkän sairauden jälkeen kotonaan Helsingissä tammikuussa 2004.
Ulkopoliittinen vaikuttaja -
Sorsa oli kiistatta merkittävä suomalainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen vaikuttaja. Pääministerinä ja puoluejohtajana Sorsa joutui automaattisesti mukaan ulkopoliittiseen päätöksentekoon. Ulkoministerinä Sorsa toimi kolmesti, vuosina 1972, 1975–1976 ja 1987–1989, sekä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana vuosina 1970–1972, 1976–1977 ja 1979–1982.
On arvioitu, ettei Kekkonen olisi 1970-luvulla voinut toteuttaa ulkopolitiikkaansa ilman sosialidemokraatteja; Kekkonen tarvitsi sosialidemokraattien laajoja kansainvälisiä yhteyksiä. Toisaalta SDP:n sisäpoliittinen vallankäyttö ei olisi onnistunut ilman presidentin myötävaikutusta. Kekkosen ja Sorsan luottamukselliset suhteet konkretisoituvat esimerkiksi ETYK-neuvotteluprosessissa ja Saksojen tunnustamiskysymyksessä.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomen ulkopolitiikan hoidon tärkeimpiä tehtäviä on ollut järjestää suhteet itäiseen naapurimaahan, Neuvostoliittoon, ja sen hajottua Venäjään. Näiden suhteiden hoitamisessa Sorsa oli poliittisten tehtäviensä kautta Kekkosen jälkeen ja presidentti Koiviston ohella ehkä keskeisin henkilö. Neuvostosuhteiden hoitaminen alkoi puoluesihteerinä ja jatkui Paasion niin sanotun nappulaliigan ulkoministerinä, ja myöhemmin niin puheenjohtajan, pääministerin kuin ulkoministerinkin ominaisuudessa. Yhteydenpito koski erilaisia asioita, joista keskeisimpiä olivat ulko- ja ulkomaankauppapolitiikka.
Suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission puheenjoht ajana Sorsa toimi vuosina 1983–1989. Suomalainen historiantutkimus on osoittanut, että kaikki merkittävät suomalaiset poliitikot presidenttejä myöten ja Sorsa mukaan lukien pitivät yhteyksiä neuvostodiplomaatteihi n ja KGB:n edustajiin. ”Kotiryssä”-järjestelmä oli ajalle tyypillistä neuvostosuhteiden ylläpitoa ja ajatustenvaihtoa, eikä mitään raskauttavaa tai luotettaviin lähteisiin perustuvaa näyttöä toiminnan lainvastaisuudesta ole kenenkään merkittävän poliitikon osalta tullut ilmi.lähde?Sorsa toimi jo varhain aktiivisesti eurooppalaisen integraation puolesta. Suomen EU-ratkaisua selviteltiin muun muassa integraationeuvottelukunnassa, jonka jäsen Sorsa oli vuosina 1990–1994. Ammattipolitiikan jätettyään hän oli mukana EU:n jäsenyyskampanjassa."
LÄHDE - (
visit link)