This sculpture by Pekka Jylhä is called Memory of the Water. It is the monument for Harri Holkeri, prime minister of Finland from 1987-1991. His signature can be seen on the front of the black stone base.
"Harri Hermanni Holkeri KBE (6 January 1937 – 7 August 2011) was a Finnish statesman representing the National Coalition Party of Finland (Kokoomus / Samlingspartiet). He was the Prime Minister of Finland 1987–1991, speaker of the UN General Assembly 2000–2001 and headed the United Nations Interim Administration Mission in Kosovo from 2003- 2004 (leaving the position in the spring of the second year because of health issues).
Harri Holkeri was member of the board of directors of the Bank of Finland from 1978–1997, and candidate in the president elections of 1982 and 1988. He also served as a member of Parliament from 1970 to 1978 and as the chairman of the National Coalition (Conservative) Party from 1971 to 1979. On 1 July 1991 he made the world's first GSM call. The historic call used Nokia gear on GSM's original 900 MHz band.
He chaired the United Nations General Assembly, 2000–2001. He also played a constructive role in securing the Good Friday Agreement in Northern Ireland.
Holkeri was awarded the highest Finnish honorary title of Counselor of State in 1998 by the President of Finland Martti Ahtisaari.
Holkeri's efforts in Northern Ireland were rewarded with an honorary knighthood from Queen Elizabeth II of the United Kingdom."
SOURCE - (
visit link)
Suomi -
"Harri Hermanni Holkeri (6. tammikuuta 1937 Oripää – 7. elokuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen valtioneuvoksen arvonimen saanut poliitikko. Hän toimi Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajana vuosina 1971–1979, Suomen pääministerinä vuosina 1987–1991 (Holkerin hallitus) ja Suomen Pankin johtokunnassa.
Kansainvälisissä yhteyksissä Holkeri toimi Yhdistyneiden kansakuntien 55. yleiskokouksen, Millennium Assemblyn, puheenjohtajana 5. syyskuuta 2000 – 11. syyskuuta 2001. Viimeisinä aktiivivuosinaan Holkeri toimi YK:n rauhanneuvottelutehtävissä.
Kokoomusjohtajana Holkerin keskeisiin saavutuksiin kuului puolueen suhteiden normalisoiminen niin presidentti Urho Kekkoseen kuin Neuvostoliittoonkin.
Poliittinen ura -
Vuonna 1961 Harri Holkeri toimi Urho Kekkosen kaatamiseen tähdänneen niin sanotun Honka-liiton tiedottajana. Tämä ei estänyt häntä luomasta toimivia suhteita Kekkoseen myöhemmin.
Holkeri toimi opiskeluaikoinaan ja valmistuttuaan Kokoomuksen Nuorten Liiton ja puoluetoimiston virkailijana kuuden vuoden ajan, kunnes vuonna 1965 kokoomuksen vastavalittu puheenjohtaja Juha Rihtniemi kutsui hänet puoluesihteeriksi. Holkeri lupautui tehtävään viideksi vuodeksi. Holkeri lukeutui kokoomuksen uudistusmieliseen siipeen yhdessä puheenjohtaja Rihtniemen kanssa.
Puoluesihteerinä Holkeri teki harkitun ulosmarssin Ylen Sirkus Pasila -ohjelmasta, kun siinä oli esitetty kokoomusta pilkkaava laulu.
Kansanedustajaksi Holkeri valittiin vuoden 1970 eduskuntavaaleissa, jossa kokoomus otti suuren vaalivoiton kärsittyään aiemmin tappion vuoden 1966 vaaleissa. Rihtniemen kuoltua tammikuussa 1971 Holkeri valittiin samana vuonna pidetyssä puoluekokouksessa kokoomuksen puoluejohtajaksi, ja oli valituksi tultuaan Euroopan nuorin konservatiivipuolueen johtaja. Puheenjohtajana Holkerin tärkeimpiä tehtäviä oli suhteiden parantaminen presidentti Kekkosen kanssa. Kokoomuksen ja Kekkosen välit olivat tulehtuneet kokoomuksen asetettua vuoden 1968 presidentinvaaliin ehdokkaaksi Matti Virkkusen, joka menestyi yllättävän hyvin saaden 66 valitsijamiestä.
Kokoomus oli 1970-luvulla varsin toraisa puolue. Holkeri piti etäisyyttä niin puolueen radikaaliin nuorisosiipeen kuin vanhoilliseen oikeistoonkin ja onnistuikin säilyttämään puolueen jotenkuten koossa. Kokoomuksen kannatus kasvoi tasaisesti Holkerin puheenjohtajakauden ajan. Viimeisissä Holkerin johdolla käydyissä vuoden 1979 eduskuntavaaleissa puolueen kannatus ylsi ensimmäistä kertaa yli 20:een prosenttiin ja kokoomus saavutti siihen asti historiallisen toiseksi suurimman puolueen aseman.
Holkeri luopui puheenjohtajuudestaan ja kansanedustajan paikastaan 1978 tullessaan valituksi Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi. Holkerin paikalle eduskuntaan nousi Ritva Laurila. Holkeri toimi myös Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1981–1987.
Presidenttiehdokkaana Holkeri oli kahdesti, vuosien 1982 ja 1988 vaaleissa. Kummatkin vaalit päättyivät Mauno Koiviston voittoon. Ensimmäisellä kerralla Holkeri sai toiseksi eniten valitsijamiehiä, jälkimmäisellä kerralla Holkerin ohi kiri oppositiojohtaja Paavo Väyrynen. Holkeri ei itse ollut kummallakaan kerralla kiinnostunut ehdokkuudesta eikä uskonut voittoon. Hän oli pitänyt kokoomuksen mahdollisena presidenttiehdokkaana Päiviö Hetemäkeä. Hetemäki kuitenkin oli kuollut jo vuonna 1980 eikä kokoomuksella ollut asettaa ketään arvostukseltaan Holkerin veroista ehdokasta. Presidentin valitsijamiehenä Holkeri oli vuoden 1978 presidentinvaalissa.
Nousu pääministeriksi
Holkeri nousi ensimmäiseksi kokoomuslaiseksi pääministeriksi 43 vuoteen vuonna 1987, kun presidentti Mauno Koivisto nosti hänet hallitustunnustelijaksi ohi keskustan, kokoomuksen ja RKP:n kassakaappisopimuksen sen sisällön paljastuttua Koivistolle. Hallitusohjelmassa sovittiin talouspoliittisista uudistuksista, joista käytettiin nimitystä hallittu rakennemuutos. Holkerin hallituksen alkuvaiheessa elettiin taloudessa nousevien osakekurssien, kulutusjuhlan ja kasinotalouden aikaa. 1990-luvun koittaessa talous alkoi ajautua taantumaan ja idänkauppa hiipui. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa pääoppositiopuolue keskusta sai suuren voiton ja Holkeri jättäytyi uuden Esko Ahon hallituksen ulkopuolelle.
Pääministerinä ollessaan Holkeri herätti julkista kohua suosittelemalla edullista silakkaa hyväksi ruokakalaksi. Keskusta käytti tätä lausumaa vaalimainonnassa häntä vastaan. Klassiseksi lentäväksi lauseeksi muodostui Holkerin kokoomuksen puoluetilaisuudessa vuonna 1990 lausuma ärsyyntynyt kommentti toimittajan kysymykseen hänen mahdollisesta presidenttiehdokkuudestaan vuoden 1994 vaaleissa: "Minä juon nyt kahvia."
Pääministerikautensa päätyttyä Holkeri palasi Suomen Pankkiin ja työskenteli siellä vuoteen 1997 – aina eläkkeelle jäämiseensä saakka. Hän toimi Paasikivi-seuran puheenjohtajana vuosina 1995-2000. Suomen Pankin johtajana toimiessaan Harri Holkeri soitti maailman ensimmäisen GSM-puhelun 1. heinäkuuta 1991 Radiolinjan järjestämässä avajaistilaisuudessa Helsingissä. Puheluun vastasi Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suonio.
Ongelmallinen mediasuhde -
Kolumnisti Risto Uimonen on käsitellyt Holkerin ongelmallista mediasuhdetta. Uimosen mukaan Holkeri ei nauttinut poliitikkovuosinaan laajaa yhteiskunnallista arvostusta. Holkeri johti Kokoomusta presidentti Urho Kekkosen kaudella, jolloin presidentin valtakautta jatkettiin neljä vuotta poikkeuslailla. Poikkeuslaki jakoi Kokoomusta, samoin kuin suhde Kekkoseen ja Neuvostoliittoon. Holkerin väheksyntä mediassa alkoi hänen puheenjohtajakautensa lopulla: Holkeria syytettiin ”kulmikkuudesta”, hampaiden kiristelystä; siitä ettei hän avaudu journalisteille, ja pinnallisuudesta. Holkerin pankinjohtajakaudella häntä kuvailtiin johtajaksi, jonka "täytyi hiihtää myös työaikana, sillä muuten hän ei olisi saanut hiihdettyä vuotuisia hiihtokilometrejään".
Uimosen mukaan Holkerista tuli pääministeri vuonna 1987 presidentti Mauno Koiviston manuaalisen valinnan seurauksena: Holkeri sai pääministerin salkun, jonka piti mennä porvaripuolueiden johtajien (Ilkka Suominen ja RKP:n puheenjohtaja Christoffer Taxell) ja Nokian Kari Kairamon salaisen kassakaappisopimuksen mukaan Paavo Väyryselle. Valitsemalla Holkerin Koivisto sivuutti silloisen Kokoomuksen puheenjohtajan Ilkka Suomisen, mistä seurasi sittemmin Kokoomuksen sisäistä polemiikkia. Myös erityisesti Suomen Yhdyspankki vastusti Holkerin talouspolitiikkaa jota leimasi vakaan markan puolustaminen sillä seurauksella, että Holkerin oli vaikea saavuttaa laajaa poliittista arvostusta. Holkerin vähättelyssä kunnostautuivat erityisesti Iltalehti ja Uusi Suomi; syntyi myytti huonosta mediajulkisuudesta. Holkerin kommenteista ”minä juon nyt kahvia” kuvastanee hankalaa suhdetta joukkotiedotusvälineisiin.
Kansainvälinen rauhantekijä -
Kotimaisen poliittisen uransa lisäksi Holkeri toimi YK:n tehtävissä ja oli Pohjois-Irlannin rauhankomitean jäsenenä, kun ns. Pitkäperjantain sopimus solmittiin keväällä 1998.
Vuonna 2000 Holkeri toimi YK:n 55. yleiskokoksen puheenjohtajana ja vielä samana vuonna johti järjestön 10. hätäkokousta. Vuonna 2001 hän toimi 25. ja 26. erikoiskokouksen puheenjohtajana. Elokuussa 2003 Holkerista tuli YK:n siviilihallinnon UNMIK:n päällikkö Kosovossa, mutta hän joutui eroamaan tehtävästä terveydellisistä syistä seuraavana keväänä.
»Kun aloitin Kosovossa, tilanne oli se, ettei kumpikaan osapuoli nähnyt syytä pyytää anteeksi eikä antaa anteeksi. (Harri Holkeri)» Suomen urheiluliikkeen yhdistäjänä
Vuonna 1991 Harri Holkeri nimitettiin valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajaksi. Tässä roolissaan hän oli keskeinen toimija suomalaisen urheilujärjestelmän uudelleenorganisoinnissa. Sen seurauksena vanhat keskusjärjestöt SVUL ja TUL menettivät asemansa ja luotiin uusi keskusjärjestö Suomen Liikunta ja Urheilu, joka rakenteeltaan oli edeltäjiään kevyempi ja suosi lajiliittojen keskeistä roolia.
Kuolema -
Harri Holkeri kuoli Helsingissä 7. elokuuta 2011 pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana. Hän oli kuollessaan 74-vuotias. Valtioneuvosto päätti 11. elokuuta, että Holkerille järjestetään valtiolliset hautajaiset, jotka pidettiin 27. elokuuta 2011 Helsingin tuomiokirkossa.
Kuvanveistäjä Pekka Jylhä suunnitteli Holkerille hautamuistomerkin, joka pystytettiin Hietaniemen hautausmaalle syyskuussa 2012. Veden muisti -teoksessa esitetään joutsen aallokossa ja sitä koristaa Holkerin nimikirjoitus."
LÄHDE - (
visit link)