Bronze bust of Fredrik Pacius by artist Emil Wikström in Kaisaniemenpuisto / Kaisaniemi Park, Helsinki.
"Fredrik Pacius (1809-1891) was a German-born violinist and composer who was invited in 1835 from Stockholm to teach music at the University of Helsinki. In fact, he came to spend the rest of his life in Finland and played a key role in the development of Finnish music. He composed the first Finnish opera `The Hunt of King Charles', based on Zacharias Topelius' libretto, in 1852 and other orchestral and ceremonial music. His merits in introducing European music to Helsinki and as a music teacher were considerable. However, he is best known as the composer of Runeberg's poem `Maamme' (This land of ours). The song was first performed by students in May 1848, and after receiving Finnish lyrics, translated by Paavo Cajander in the 1890s, it was adopted by all Finns and became the Finnish national anthem.
Emil Wikström's memorial to Pacius was unveiled in the Kaisaniemi park in 1895. The work is a realistic bust set on a granite pedestal. The work of art belongs to the collection of HAM Helsinki Art Museum."
SOURCE - (
visit link)
"Fredrik Pacius (born Friedrich Pacius); March 19, 1809 – January 8, 1891) was a German composer and conductor who lived most of his life in Finland. He has been called the "Father of Finnish music".
Pacius was born in Hamburg. He was appointed music teacher at the University of Helsinki in 1834. In Helsinki he founded a musical society, the student choir Akademiska Sångföreningen and an orchestra. In 1848 Pacius wrote the music to the poem "Vårt land" by Johan Ludvig Runeberg, which was to become Finland's national anthem. Pacius’s music was also used for the Estonian national anthem "Mu isamaa, mu õnn ja rõõm" and the Livonian national anthem Min izamo, min sindimo.
In 1852 he composed Kung Karls jakt (The Hunt of King Charles) which was the first Finnish opera, with a libretto in the style of Romantic nationalism, like the national anthem designed to convince Finland's grand duke (i.e. the Russian Emperor Nicholas I) of the total loyalty of his subjects in Finland. The libretto was written by the author and historian Zacharias Topelius in close collaboration with the composer.
His compositions also include a violin concerto, a symphony, a string quartet and several other operas.
Pacius died in Helsinki, aged 81."
SOURCE - (
visit link)
"Emil Wikström (April 13, 1864 in Turku – September 26, 1942) was a Finnish sculptor. Among his best known works are the statues outside Helsinki Central railway station and the memorials of Elias Lönnrot and Johan Vilhelm Snellman.
Emil Wikström studied art in Finnish Art Association's drawing school in Turku and Helsinki, in the Academy of Fine Arts in Vienna and also in Académie Julian in Paris. Wikström as well as other artists took inspiration for their art from their own country's cultural mythology. Finnish artists studied and worked in Paris. Some decided to retreat to the peace of forest as Wikström reported in a letter to Axel Gallén dated 1898. Wikström was the first to carry out his plan and he found ideal place for himself in Sääksmäki by Lake Vanaja.
Emil Wikström sculpted most of his work in Visavuori, his home and studio in Valkeakoski. Emil Wikström was the most important Finnish sculptor of his time. Best remembered for his public monuments in Helsinki, the statues in railway station, and other cities across Finland, Wikström produced portraits of many statesmen, politicians, businessmen, family and friends, as well as figures from Finnish mythology.
He is buried in the Hietaniemi Cemetery in Helsinki."
SOURCE - (
visit link)
Suomi -
"Emil Wikströmin veistämä Fredrik Paciuksen rintakuva paljastettiin Kaisaniemen puistossa 1895. Juhlaa kunnioittivat läsnäolollaan Paciuksen leski Nina Pacius ja Zacharias Topelius. Maamme-laulun säveltäjän muotokuva on realistinen pronssinen rintakuva graniittisella jalustalla.
Jalustan vauriot ovat muistona toisen maailmansodan pomminsirpaleista. Sunnuntai-iltana 6.2.1944 Kaisaniemen kentällä oli jääpalloottelu ja nuoria luistelemassa, kun vihollinen yllättäen alkoi pommittaa Helsinkiä. Kaksi koulutyttöä ja yksi pelaaja Karhu-Kissojen joukkueesta sai surmansa, lukuisia haavoittui. Helmikuun suurpommitusten jälkiä on edelleen näkyvillä myös mm. Pitkänsillan kaiteessa ja Snellmanin patsaan ja Kolmen sepän patsaan jalustoissa.
Fredrik Pacius (1809-1891) oli saksalaissyntyinen viulisti ja säveltäjä, joka kutsuttiin 1835 Tukholman hovikappellista Helsingin yliopiston musiikinopettajaksi. Pacius jäi Suomeen ja vaikutti monipuolisesti suomalaisen musiikkielämän kehitykseen. Pacius sävelsi ensimmäisen suomalaisen oopperan, Zacharias Topeliuksen librettoon perustuvan Kaarle-kuninkaan metsästyksen 1852 ja muuta orkesteri- ja seremoniamusiikkia. Paciuksen ansiot eurooppalaisen musiikin esiintuojana Helsingissä sekä musiikkipedagogina olivat huomattavat. Parhaiten Pacius muistetaan kuitenkin Runebergin Maamme-runon (Vårt land) säveltäjänä.
Vårt land esitettiin ensimmäisen kerran toukokuussa 1848 ylioppilaiden Floran-päivän juhlissa Kumtähden kentällä Toukolassa. Kun runo sai Paavo Cajanderin suomentamat sanat 1890-luvulla se vakiintui koko kansan omaisuudeksi ja siitä tuli Suomen kansallislaulu.
Kuvanveistäjä Emil Wikström (1864-1942) opiskeli Turun piirustuskoulussa, Ateneumissa, Wienin taideakatemiassa ja Pariisissa. Hän kohosi aikanaan nopeasti yhdeksi Suomen käytetyimmistä kuvanveistäjistä. Hänen taiteensa, joka sai inspiraationsa ajan hengen mukaisesti oman maan kulttuuriperinnöstä ja erityisesti kansanrunoudesta, vetosi suomalaisiin. Wikströmin toteutettavaksi annettiin tärkeitä julkisia veistotöitä: Säätytalon päätykolmio, Elias Lönnrotin muistomerkki ja J.V.Snellmanin muistomerkki. Hän on myös tehnyt Kansallismuseon graniittikarhun ja Helsingin rautatieaseman lyhdynkannattajat.
Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin."
LÄHDE - (
visit link)
"Fredrik Pacius (synt. Friedrich Pacius; 19. maaliskuuta 1809 Hampuri – 8. tammikuuta 1891 Helsinki) oli saksalainen säveltäjä ja musiikinopettaja, joka asui suurimman osan elämästään Suomessa. Häntä pidetään suomalaisen taidemusiikin isänä.
Fredrik Pacius syntyi Hampurissa, Saksassa. Hän opiskeli viulunsoittoa L. Spohrin sekä sävellystä ja teoriaa M. Hauptmannin johdolla Kasselissa. Opiskelun jälkeen hän konsertoi Pohjois-Saksan kaupungeissa. Hän toimi vuosina 1828-1834 Tukholman Kuninkaallisen hoviorkesterin ensiviulistina ennen kuin muutti Helsinkiin ja ryhtyi opettamaan musiikkia Helsingin yliopistossa 1834. Helsingissä hän perusti musikaalisen yhdistyksen, mieskuoron Akademiska Sångföreningenin 1838 ja orkesterin. Vuonna 1848 hän sävelsi Maamme Johan Ludvig Runebergin runoon Vårt Land. Myös Viron kansallislaulu Mu isamaa, mu õnn ja rõõm ja liiviläisten kansallislaulu Min izamo käyttävät Paciuksen sävelmää.
Vuonna 1852 hän sävelsi ensimmäisen suomalaisen oopperan Kaarle-kuninkaan metsästys, joka kuten Maammekin edustaa kansallisromanttista tyyliä. Libreton kirjoitti Zacharias Topelius yhteistyössä Paciuksen kanssa.
Pacius kuoli Helsingissä 81-vuotiaana."
LÄHDE - (
visit link)
"Emil Erik Wikström (13. huhtikuuta 1864 Turku – 26. syyskuuta 1942 Helsinki) oli Suomen taiteen kultakauden merkittävimpiä kuvanveistäjiä. Wikström oli suomalaiskansallisen taiteen ja realismin kannattaja. Hänen tunnetuimpia töitään ovat muun muassa Lyhdynkantajat Helsingin rautatieasemalla, Elias Lönnrotin muistomerkki, J. V. Snellmannin muistomerkki sekä Kansallismuseon edessä istuva graniittikarhu.
Wikströmin varhaistuotannon tärkein teos on Säätytalon otsikkoryhmä vuosisadan vaihteessa. Realistinen veistosryhmä kuvaa otteita Suomen kansan vaiheista alkaen esihistoriasta ja päätyen Porvoon valtiopäiviin 1809. Varhaiskauden tuotannosta vaikuttavina pidetään myös Wikströmin lapsia ja perhettä kuvaavia veistoksia, kuten Viattomuuden uni (1891) ja Invocation (1897).
Wikström asui suuren osan elämästään Sääksmäelle (nyk. Valkeakoskelle) rakennuttamassaan Visavuoressa, joka on vuodesta 1967 saakka toiminut museona."
LÄHDE - (
visit link)